Epäiletkö asunnossasi luteita? Asunnon lude-epäily saattaa herättää inhotuksen tunteita, mutta nopea ilmoittaminen on valttia. Jos epäilet, että asunnossasi on lutikoita, ole heti yhteydessä isännöintiyritykseen. Kun ongelman laajuus on selvillä, isännöinti tilaa myrkytyksen tai käyttää muuta menetelmää. Lude eli lutikka on litteä ja leveä, noin 5 – 9 mm pitkä, väriltään yleensä ruskea ja pahanhajuinen hyönteinen. Iholle se jättää pieniä punaisia puremajälkiä, sängyn jalkoihin mustia ulostepilkkuja ja lakanoihin veripilkkuja. Luteet voivat levitä esimerkiksi ilmastointikanavien kautta. Yhden huoneiston lutikkahävitys ajaa lutikat poikkeuksetta rakenteisiin ja eristeisiin, joten käytännössä käsitellään aina koko talo ja kustannukset tulevat taloyhtiölle. Samalla pitää käsitellä tai vaihtaa huoneiston irtaimisto, minkä kustannuksista osakas huolehtii itse. Ludeongelma ei ole huonon hygienian seuraus, vaan verenimijöitä voi tuoda tuliaisina hotelleista ympäri maailman. Voit ehkäistä luteita seuraavin vinkein:
Autot oikeille paikoille – autopaikat ja pysäköintialue
Taloyhtiön piha-alueella on yleensä rajallinen määrä autopaikkoja, joten pysäköithän autosi ja muut kulkuneuvosi oikein niille varatuille paikoille. Vieraspaikat on tarkoitettu muille kuin talon asukkaille ja vastaavasti varatut autopaikat eivät ole vieraiden käytössä. Sallittua pysäköintitilaa tilapäiseen runsaampaan pysäköintitarpeeseen löytyy yleensä pihaan johtavan kadun varresta. Auton parkkeeraus ei saa tukkia pelastusteitä tai estää talvella lumien auraamista ja pihan hiekoittamista. Muuttotilanteissa auton tai peräkärryn voi hetkellisesti pysäköidä talon eteen. Autopaikkojen jakamiseen ja jonottamiseen liittyvät säännöt ovat taloyhtiökohtaisia ja usein säädetty yhtiöjärjestyksessä. Voit tiedustella vapaita autopaikkoja isännöinnistä.
WC pönttö vuotaa – vältä turhat vesivuodot ja säästä
Vuotaako asuntosi hana tai suihku? Liriseekö wc-pönttö jatkuvasti vaikka sitä ei olisi juuri vedetty? Turhia vesivuotoja voi välttää tarkkailemalla hanojen, altaiden ja suihkun kuntoa. Ilmoita aina huoltoyhtiölle, jos asunnon hana, suihku, käsisuihku, putkiliitin tai wc-pönttö vuotaa. Pienikin vuoto aiheuttaa yhtiölle suuria ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkiksi ompelulangan suuruinen vesivuoto voi kuluttaa vettä 36 litraa/vrk ja lyijykynän suuruinen 720 litraa/vrk. Yhden lirisevän wc-pöntön kustannut vedenkulutuksessa voi olla 1000 euroa vuodessa. Asia ei ole siis pikkujuttu vaikka siitä ei aiheutuisikaan suoranaista vesivahinkoa. Hanat ja altaat: Osakas vastaa asunnon altaista. Taloyhtiö vastaa perustasoisista hanoista ja hanatiivisteistä, altaiden hajulukoista ja putkistoista. Tunnustele, onko altaan, putkiston tai hanan juureen valunut vettä. Vesivaurioita voi olla vaikea havaita, jos keittiön allaskaappi on täynnä muovipusseja tai tyhjiä pulloja. Kannattaa siis siivota ja tyhjentää keittiön alakaapit riittävän usein. Suihku ja käsisuihku: Osakas vastaa suihkun ja käsisuihkun eli bideen kunnossapidosta. Tarkista, että suihkutanko sekä letkut, suuttimet ja liitokset ovat ehjät. Irronnut letku pitää kiinnittää uudelleen ja rikkoutuneet osat uusia. Wc-pönttö: Taloyhtiö vastaa wc-pöntön kunnossapidosta. Tarkkaile, vuotaako wc-pönttö. Vuodon voi huomata esimerkiksi pöntön vedenpinnan noususta tai lattialle valuneesta vuodosta. Myös viemärinhaju voi olla vian merkki. Yleensä syynä on poistoputken kulunut tiiviste. Huuhteluveden vuodon voi paikantaa asettamalla palan vessapaperia pöntön sisäosan takaseinämälle. Jos se kastuu itsestään on vuoto todellinen ja vettä valuu hukkaan. Joskus törmää asenteeseen ettei osakkaan tarvitse välittää taloyhtiön huoltovastuulle kuuluvista asioista, koska seuraukset menevät taloyhtiön piikkiin. On hyvä huomata että osakkaat muodostavat taloyhtiön eikä taloyhtiö saa tuloja yleensä mistään muualta kuin osakkailta itseltään hoitovastikkeiden muodossa. 10 huoneiston taloyhtiössä yhden vuotavan vessanpöntön kustannus voi olla pahimmillaan siis 100 euroa per osakas vuosittain. Nämä kustannukset vyöryvät vuokralaisen vuokraan, joten asian pitäisi liikuttaa myös mahdollista vuokralaista. Pidetään siis kaikki yhdessä huolta taloyhtiön yhteisistä asioista, sillä ne kuuluvat meille kaikille!
Paloturvallisuus – 10 vinkkiä tulipalon ehkäisyyn
Voit vähentää ja ennaltaehkäistä tulipalon riskejä ja kodin palovaaroja etukäteen näillä vinkeillä. Ensimmäiset sekunnit ovat ratkaisevan tärkeitä palontorjunnassa. Jos naapurissa palaa tai rappukäytävässä on savua, soita hätänumeroon 112 ja pysy sisällä asunnossasi ovet suljettuina. Jos palo syttyy asuntosi keittiössä, sammuta liesituuletin ja tukahduta palo kattilan kannella tai sammutuspeitteellä. Älä käytä vettä rasvapalon sammuttamiseen.
Rotta taloyhtiön jätekatoksessa on kutsumaton vieras
Kotitalousjätteet kutsuvat rottia, joiden läsnäolo taloyhtiöiden jätekatoksissa on yleistynyt. Sinnikäs rotta sotkee paikkoja ulosteillaan, saastuttaa ruokaa ja levittää bakteereja ja tauteja. Jos havaitset taloyhtiön alueella rottia, ole yhteydessä isännöintiyritykseen, joka hoitaa asian tuholaistentorjuntayrityksen kanssa. Tärkein rottien torjuntakeino on pitää jätekatokset puhtaina ja siisteinä. Muista aina sulkea jäteastioiden kannet äläkä jätä roskapusseja maahan. Jos sinulta putoaa ruuantähteitä roskapussista, kerää ne pois. Muista korjata pois lemmikkieläinten ruuat ja linnunsiemenet, jotta ne eivät ole rottien himoittavissa. Laita ruoantähteet aina biojätteeseen viemäriin kaatamisen sijaan, sillä myös viemärissä muhivat tähteet voivat houkutella rottia. Mitä aikaisemmin tuholaisten hävittäminen tehdään, sitä vähemmän ne aiheuttavat vahinkoa. Rotta voi aiheuttaa vahinkoja kiinteistölle, esimerkiksi vaurioittamalla rakennuksen eristyksiä tai jyrsimällä sähköjohtoja ja kaapeleita.
Säästä sähköä: 5 vinkkiä sähkölaskun pienentämiseen
Kaikki taloyhtiön asukkaat maksavat kotona käyttämänsä sähkön omassa sähkölaskussaan. Laita sähkölaskusi kuriin näillä vinkeillä:
Asukkaan ohjeet vesivahingon torjumiseksi
Vesivahinko on ikävä yllätys, jonka voi joissakin tapauksissa välttää. Viemärivuodot ja -tukokset ovat erityisen vakavia, sillä likavesi voi lähteä tulvimaan. Näillä neuvoilla voit ehkäistä vesivahingon syntymisen: Mikäli havaitset asunnossasi vesivahingon, ilmoita siitä välittömästi huoltoyhtiön päivystykseen.
Tuloutus vai rahastointi? Merkitystä lähinnä asuntosijoittajalle
Mitä eroa on tuloutuksella ja rahastoinnilla? Yhtiökokouksen lähestyessä tuloutuksen ja rahastoinnin väliltä valitseminen saattaa herättää kysymyksiä. Osakkaat voivat maksaa taloyhtiölainan osuutensa takaisin joko kerralla lainaosuussuorituksena ennalta määrättynä ajankohtana, tai lainaa voi lyhentää kuukausittaista pääomavastiketta maksamalla. Kirjanpidossa on kaksi vaihtoehtoista tapaa käsitellä maksusuoritukset: tuloutus tai rahastointi. Tulouttaminen tarkoittaa, että taloyhtiön kirjanpidossa pääomavastikkeet merkitään tuotoiksi taloyhtiön tuloslaskelmaan. Rahastointi tarkoittaa, että pääomavastikkeet kirjataan kirjanpidossa taloyhtiön taseeseen rahastoon. Osakkaalle, joka asuu huoneistossaan, ei ole tuloutuksen ja rahastoinnin välillä suurta eroa. Kummassakaan tapauksessa hän ei saa verohyvitystä taloyhtiön remonttikustannuksista. Sijoittajaosakkaan kannalta tuloutuksella ja rahastoinnilla on merkittävä ero. Jos pääomavastikkeet on käsitelty tuloutuksena, hän saa vähentää ne verotuksessa vuokratuloista. Tuloutukseen sisältyy kuitenkin riski, että taloyhtiölle muodostuu verotettavaa tuloa. Kaikkien taloyhtiön osakkaiden suorituksia on käsiteltävä samalla tavalla. Maksusuoritukset voidaan kuitenkin jakaa esimerkiksi niin, että rahoitus- eli pääomavastikkeet tuloutetaan ja lainaosuussuoritukset rahastoidaan. Päätös siitä, käytetäänkö taloyhtiön kirjanpidossa tuloutusta vai rahastointia, tehdään yhtiökokouksessa. Lisätietoja aiheesta saat isännöinniltä. Tasotalolla on taloushallinnon ja finanssioikeuden erityisasiantuntemusta.
Parveke tuo lisätilaa asumiseen
Miten parveketta saa sisustaa? Voit koristella asuntosi parveketta vapaasti, kun et riko taloyhtiön järjestysääntöjä, julkisivun yhtenäisyysvaatimuksia tai talon rakenteita. Kukat Voit hyvin pitää parvekkeella kukkia ja keittiöpuutarhaa. Parvekkeelle ei saa kuitenkaan asettaa ulkopuolella roikkuvaa kukkalaatikkoa, vaan kukkien tulee olla parvekerakenteen sisäpuolella. On taloyhtiön vastuulla, ettei parvekkeilta putoa mitään alas ohikulkijoiden tai kulkuvälineiden päälle. Rönsyilevät kasvit pitää leikata, jotta ne eivät lähde kasvamaan naapurin tai julkisivun puolelle. Kalusteet Korituolin saa yleensä ripustaa parvekkeen kattoon koukulla, mutta jos vähänkin epäilet katon kantavuutta, kannattaa kysyä neuvoa isännöinniltä. Lattialle voi laittaa esimerkiksi lattiaritilän, mutta lattiamateriaalin muutokset, kuten laatoitus, vaativat remontti-ilmoituksen. Kasveja tai valoja varten kiinnitettävät seinäritilät ja säleiköt ovat yleensä kevyitä ja helppo kiinnittää. Lamput Pienten, tunnelmaa luovien sähkölamppujen johdon vetäminen parvekkeen oven alta ei aiheuta turvallisuusriskiä, mutta jos sähköä aiotaan johtaa sisältä ulkona olevaan lämpölamppuun, turvallisuusnäkökulmat kannattaa selvittää etukäteen. Varjot Parvekkeelle saa laittaa aurinkovarjon. Sen sijaan seinään tai kattoon asennettava markiisi vaatii taloyhtiön luvan. Luvan saaminen riippuu siitä, miten markiisi vaikuttaa talon julkisivuun. Hyönteishotelli Jos haluat perustaa omalle parvekkeelle tai pihalle hyönteishotellin pörriäisiä varten, taloyhtiön lupaa ei tarvita erikseen. Jos kuitenkin aiot porata hotellin kiinni parvekkeen rakenteisiin, täytyy taloyhtiön myöntää siihen lupa. Hyönteishotellin hyötyjä voi lisätä halutessaan myös parvekekukilla.
Tilinpäätöstermit tutuksi – pieni sanasto yhtiökokoukseen
Tilinpäätösmateriaalissa vilisee outoja termejä ja asioita. Tässä hyödyllistä selvennystä erilaisiin tilinpäätöskäsitteisiin. Tilinpäätös Kertoo, paljonko vastikkeita on kerätty ja mihin taloyhtiön rahat kuluneet. Taloyhtiön tilinpäätös tehdään vuosittain, yleisimmin tilikausi on 1.1. – 31.12. Toimintakertomus Avaa tarkemmin tilikauden asioita, esimerkiksi, mihin kerätyt yhtiövastikkeet on käytetty, millaisia lainoja taloyhtiöllä on, miten talousarvio on toteutunut, millaista talouskehitystä on odotettavissa sekä mitä olennaisia tapahtumia, kuten remontteja, taloyhtiössä on ollut tilikauden aikana. Tuloslaskelma Tuloslaskelma näyttää, mistä rahat ovat taloyhtiöön tulleet ja mihin ne ovat tilikauden aikana menneet. Taloyhtiöissä pyritään siihen, että alimmalla rivillä näkyvä tilikauden tulos (voitto/tappio) on mahdollisimman lähellä nollaa euroa, jotta taloyhtiö välttyy verojen maksulta. Tase Tase kertoo, kuinka paljon taloyhtiöllä on varoja ja velkaa. Tase ei välttämättä kerro rakennusten ja kaluston todellista arvoa. Taloyhtiön kirjanpidollinen arvo voi olla puoli miljoonaa, kun kiinteistön todellinen arvo on moninkertainen. Vastikelaskelmat Laskee taloyhtiön kerättyjen vastikkeiden ja kulujen erotuksen. Kaikista vastikkeista, kuten hoito- ja rahoitusvastikelaskelmista, tehdään omat vastikerahoituslaskelmat. Laskelmilla varmistetaan, että kullakin vastikkeella katetaan vain niitä menoja, joihin vastike voidaan käyttää. Jos vastikerahoituslaskelma osoittaa alijäämää, se tarkoittaa usein, että vastiketta on seuraavana vuonna usemmiten nostettava. On hyvä, jos vastikelaskelma osoittaa ylijäämää, jotta taloyhtiöllä on rahaa myös yllättäviä menoja varten. Talousarviovertailu Kertoo, onko tilikausi toteutunut, kuten talousarviossa oli ennakoitu. Poikkeamia esiintyy useimmiten korjaus- ja lämmityskuluissa. Esimerkiksi talven säitä on vaikea ennakoida. Poistot Ovat kirjanpidollinen keino, jolla yhtiö voi säädellä verotettavaa tuloaan. Taloyhtiöissä pyritään siihen, että tilikauden tulos (voitto/tappio) on mahdollisimman lähellä nollaa euroa, jotta vältytään verojen maksulta. Poistoja voidaan tehdä esimerkiksi ruohonleikkurista, lumilingosta, väestönsuojan rakentamisesta tai piha-alueiden asfaltoinnista. Rahastointi On keino kerätä osakkailta verovapaita maksuja esimerkiksi putkiremontin lainan maksua varten. Kerätyt varat rahastoidaan ja käytetään myöhemmin lainan lyhentämiseen. Esimerkiksi lainanlyhennysrahasto. Asuintalovaraus Antaa mahdollisuuden kerätä osakkailta verovapaata rahaa, jota käytetään myöhemmin esimerkiksi korjaushankkeisiin.