Taloyhtiön pyörävarastot ja kellarit kiinnostavat varkaita varsinkin kesällä. Pyörävarkauksien määrä tuplaantuu kevät – ja kesäkuukausina. Ammattivarkaita kiinnostavat arvokkaat pyörät, muiden varkaiden matkaan lähtevät yleensä taloyhtiöiden pihoilta ne pyörät, joita ei ole lukittu tai joissa on helposti murrettava lukko. Paraskaan lukko ei välttämättä suojaa ammattivarkailta, silloin arvokasta pyörää kannattaa säilyttää esimerkiksi kotona. – Taloyhtiön vastuulla on pitää ulko-ovien, pyöräkellareiden ja muiden yhteisten tilojen lukitukset kunnossa. Huonosti toimiva lukko tai helposti auki jäävä ovi, ovat varkaille kuin lottovoitto. Taloyhtiön kannattaakin ennen lomakautta tarkastaa yhtiön vastuulle kuuluvat lukitukset ja reagoida mahdollisiin vikoihin nopeasti, toteaa Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo. – Vanha totuus on, että varkaita houkuttelevat eniten kohteet, jossa voi operoida helposti ja nopeasti ilman kiinnijäämisen riskiä, summaa Rintamo. – Tässäkin tapauksessa ennaltaehkäisy on tärkeintä. Pyörävarkautta voi estää tai hankaloittaa laadukkaalla pyöräpysäköinnillä, jossa on jämäkät runkolukittavat telineet, vahvat lukot säilytystilan ovissa ja hyvällä pyörän lukolla, mielellään jopa kahdella erilaisella, jotta varas ei saa lukkoa helposti yhdellä työkalulla katkaistua, vinkkaa Rintamo. Sähköpyörä saattaa kelvata varkaalle ilman akkuakin Moni sähköpyörän omistaja luottaa siihen, että kun pyörästä irrottaa akun, pyörä saa olla rauhassa. Osa varkaista ei kuitenkaan huomaa akun puuttumista tai tiedä sitä, että pyörään ei voi laittaa mitä tahansa akkua. – Jos haluaa ottaa varman päälle, niin silloin kallis pyörä kannattaa säilyttää kotona, toteaa Rintamo. Harmituksen lisäksi mojova hintalappu Pyörävarkauksia tapahtuu joka puolella Suomea. Joillakin alueilla varkaudet korostuvat ja esimerkiksi juna- ja metroaseman läheisyydessä, missä pyöriä on paljon ja kauttakulku suurta, varkauksia tapahtuu huomattavasti. Pyörävarkaudet voivat tuoda ison laskun varkauden kohteeksi joutuneelle. – Meiltä on kahden viime vuoden aikana viety 5 pyörää ja jos laskee, että yhden pyörän hinta-arvio on n. 600–900 eur, riippuen merkistä ja iästä, hintalappu on valtava, tuskailee pyörävarkausasiaa Espoossa taloyhtiössä asuva Tarja Miettinen. Kolme pyöristä on viety taloyhtiön pihasta, yksi kellarista ja yksi urheilupaikalta. Siitäkin huolimatta, että jokaisessa pyörässä on ollut järeä lukko. – Vakuutus korvaa toki osan, mutta omavastuuosuus on iso. Poliisit ottavat vastaan rikosilmoitukset, mutta käytännössä eivät pysty tekemään asialle paljoakaan. Tutkinnat lopetetaan 2–3 kuukauden kuluessa tuloksettomina, Miettinen toteaa. – Vaikka varkauksia on ollut, pyöräilyä emme toki silti lopeta, Miettinen täsmentää. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Varkaita kiinnostavat erityisesti sähköpyörät – helppo kohde nostaa riskiä huomattavasti sivustolla Isännöintiliitto.
Saako taloyhtiön pihalle istuttaa kukkia tai perustaa puutarhan?
Valtaosassa taloyhtiöitä yhtiön pihat kuuluvat yhtiön hallintaan. Tällöin lähtökohtana on, että yksittäinen osakas ei voi omin päinsä tehdä istutuksia pihalle. Tämän vuoksi ennen puutarhahommiin ryhtymistä pitää kysyä hallitukselta lupa. Hallitus voi päättää, tai yhtiökokouksessa voidaan sopia, käytännöistä joilla piha-aluetta saa hyödyntää puutarha- tai kukkaistutuksiin. Esimerkiksi viljelylaatikoissa voidaan sopia olevan kiertävä vuoro tai muu järjestely, jolla voidaan varmistaa, että halukkaat pääsevät hyödyntämään niitä. Monet taloyhtiöt erottuvat edukseen juuri kukkaistutusten vuoksi. Yleensä istutusten takana on yksittäinen tai yksittäiset asukkaat, jotka ovat hallituksen luvalla päässeet upottamaan puutarhatöihin syyhyävät sormensa multaan. Parasta onkin, jos omasta taloyhtiöstä löytyy innokas puutarhuri, joka hoitaa homman ilman häiriöitä, ja koko talon muut asukkaat pääsevät nauttimaan kauniista lopputuloksesta. Kysymykseen vastasi Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo. Artikkeli on julkaistu alunperin nimellä Lakipulma: Saako taloyhtiön pihalle istuttaa kukkia tai perustaa puutarhan? sivustolla Kotitalo. Tasotalolta muistutetaan että useimmat rivitalojenkin huoneistopihoista kuuluvat taloyhtiön hallintaan eivätkä siis ole huoneiston omistajan “omia” pihoja vaikka näin voisi helposti ajatella. Näin ollen varsinkin suurempien istutuksien kuten puiden ja pensaiden tekeminen ja myös niiden poistaminen edellyttää hallituksen lupaa. Jos mikä tahansa asumisessa mietityttää niin ota rohkeasti yhteyttä Tasotalon asiakaspalveluun, me olemme täällä sitä varten!
Mitä taloyhtiön hallituksessa pitää tehdä?
Ihan ensiksi haluan vakuuttaa, että hallitustyö ei ole rakettitiedettä. Ajattelen siitä itse vähän niin kuin työyhteisöstä tai vaikkapa toimivasta parisuhteesta: parasta on, kun jokainen saa hyödyntää omia vahvuuksiaan. Voi olla, ettet vielä tiedä omia vahvuuksiasi hallitustyöskentelyssä. Sekään ei haittaa! Kokemuksen karttuessa tulet huomaamaan, että hallituksessa on tilaa monenlaiselle osaamiselle. Sieltä ne jokaisen omat vahvuudet pikkuhiljaa nousevat pintaan. Muistan hyvin, kuinka tulin itse ensimmäistä kertaa valituksi taloyhtiön hallitukseen. Useita asioita oli yhtiössä hiukan rempallaan. Katto veteli viimeisiään, tilinpäätöksestä pomppasi silmään ylihintaisia kuluja ja piha huusi istutuslaatikoita ja yhteisöllisyyttä. Minulla oli ideoita asioiden korjaamiseksi, ja niin tulin valituksi. Nykyään olen viiden yhtiön hallituksessa, ja koen toimivani kaikissa hiukan erilaisessa roolissa. Kuinka valtavasti hallitustyöskentely tulee haukkaamaan vapaa-ajastasi? Tähän voit hallituksen jäsenenä vaikuttaa myös itse. Hallitustyöskentely hoituu nykypäivänä pitkälti sähköpostilla tai whatsappilla. Päätöksiä, eli kokouksia vaativien asioiden ulkopuolella hallitus voi – ja kannattaakin – käydä epävirallista keskustelua. Tähän sopii mikä tahansa viestintäväline, jota kaikkien on helppo käyttää. Uutena hallituksen jäsenenä voisit myös ehdottaa ensimmäistä kokoontumista ihan kasvotusten, jotta tulette tutuiksi. Mitä tulee hallituksen aktiivisuuteen, se vaihtelee. Jossain yhtiössä kokoonnutaan vain “pakon edessä”, kun päätettävää ilmenee. Eräässä yhtiössä olemme ottaneet tavaksi kokoontua (etänä) tunnin mittaiseen kokoukseen joka kuukauden ensimmäisenä torstaina. Säännöllinen kokoontuminen on ollut hyvä tapa, sillä näin on tullut käytyä läpi myös monia ei-niin-kiireellisiä asioita. Olemme muun muassa hommanneet yhtiöön runkolukittavat pyörätelineet, laittaneet vuokralle yhtiön tyhjäkäytöllä olleet kellaritilat ja tiivistäneet saunavuoroja. Eräässä yhtiössä taas on ollut tapana järjestää hallituksen toimesta joka vuosi kevättalkoot, joissa laitetaan kerralla porukalla kuntoon jokin hiukan isompi projekti, kuten vaikkapa vintin siivous. Tässä kohtaa mietit varmaankin ajankäyttöä. Kuinka valtavasti hallitustyöskentely tulee haukkaamaan vapaa-ajastasi? Tähän voit hallituksen jäsenenä vaikuttaa myös itse. Usein asioiden käsittely hoituu huomattavasti rivakammin nopealla kokouksella kuin siten, että jokainen runoilee kirjallisesti ajatuksensa sähköpostitse. Siksi kerran kuussa tai kerran keväässä kokoontuminen on omasta mielestäni ollut toimivaa. Tulet pian huomaamaan, että sinulla on uusia taitoja ja aivan uusia verkostoja. Hallitukseen kuuluminen tuo sinulle monenlaista lisäarvoa. Pääset oikeasti päättämään asioista. Jos vaikkapa yhtiön pyöräsäilytys voisi mielestäsi olla paremmin suunniteltu ja sinulla on siihen idea, nosta ideasi esiin ja toteuttakaa se heti. Pienet, arkiset teot ovat niitä, jotka vaikuttavat asukkaiden elämään. Eivät siis lainkaan merkityksettömiä. Sitten on tietysti talouspuoli, jota on myös syytä ymmärtää. Tässäkin ymmärrys lisääntyy kokemuksen karttuessa, eli kukaan ei ole seppä syntyessään. Perehdy yhtiön talouteen ja kysy ainakin, milloin huolto ja siivous on viimeksi kilpailutettu. Hyvä isännöitsijä on hallituksen oikea käsi ja helpottaa huomattavasti hallitustyötä. Onhan teillä sellainen? Kysy! Tyhmiä kysymyksiä ei todellakaan ole. Tulet pian huomaamaan, että sinulla on uusia taitoja ja aivan uusia verkostoja. Artikkeli julkaistiin alunperin nimellä Onneksi olkoon, tulit valituksi taloyhtiösi hallitukseen sivustolla Kotitalo.
Taloyhtiöt eivät toimi tyhjiössä- Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri kertoo karua kieltään väestöä menettävistä alueista
Alueellinen väestönkehitys heijastuu taloyhtiöiden mahdollisuuksiin toteuttaa ja rahoittaa putkiremonttejaan, osoittaa Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2024. Isännöintiliiton vuosittain toteuttaman Putkiremonttibarometrin tuloksissa korostuvat väestöään menettävillä alueilla sijaitsevien taloyhtiöiden talous- ja rahoitusvaikeudet. Yhä suurempi osa Suomen taloyhtiöistä ei pysty toteuttamaan putkiremonttia taloudellisista syistä. 18 prosenttia isännöintialan ammattilaisista raportoi, että heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä on jo jäänyt putkiremontteja toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia. Osuus on kaksinkertaistunut viime vuoden 9 prosentista ja on suurempi kuin yhdessäkään aiemmassa mittauksessa. Ongelma korostuu väestöään menettävillä alueilla. Niillä toimivista isännöintialan ammattilaisista osuus on peräti 35 prosenttia vastaajista. – Taloyhtiöt eivät toimi tyhjiössä, eivätkä ne ole immuuneja väestörakenteen muutokselle. Se, kasvaako vai väheneekö väestö tietyllä alueella, vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaiset mahdollisuudet siellä sijaitsevilla taloyhtiöillä on toteuttaa korjaushankkeita. Vähenevän väestön alueilla asuntojen kysyntä on usein heikkoa, mikä luonnollisesti heijastuu niiden arvostustasoon ja sen myötä myös vakuusarvoon. Mitä alhaisemmaksi pankki määrittelee taloyhtiön vakuusarvon, sitä vähemmän sen on mahdollista myöntää sille lainaa. Jos taloyhtiön ei ole mahdollista saada riittävästi rahoitusta kasaan toteuttaakseen tarvittavia korjaustoimenpiteitä, kasvaa kyseisen taloyhtiön korjausvelka, mikä entisestään heikentää yhtiön mahdollisuuksia saada pankilta rahoitusta, toteaa Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen. Niissäkin tapauksissa, joissa hanke on saatu toteutettua, rahoituksen saaminen ei tutkimustulosten perusteella aina ole ollut itsestäänselvyys. Väestöään menettävillä alueilla peräti 51 prosenttia putkiremonttihankkeista on saanut rahoitustarjouksen ainoastaan yhdeltä pankilta, vaikka rahoitusta on näissä hankkeissa haettu keskimäärin kolmelta pankilta. Kasvavilla alueilla vastaava osuus on 17 prosenttia. Väestöön menettävillä alueilla 22 prosentissa hankkeita on myös jouduttu tekemään lisäselvityksiä rahoituksen hakemisen jälkeen rahoituksen saamiseksi, kun kasvavilla alueilla osuus on vain 9 prosenttia. Taantuvilla alueilla tehdään suppeampia remontteja 13 prosentissa putkiremontteja joudutaan rahoituksen saatavuudesta johtuvista syistä tekemään myös pienempi ja kustannuksiltaan alhaisempi remontti kuin alun perin oli suunniteltu. Osuus on kasvanut viime vuoden 8 prosentista. Tämäkin on korostuneesti väestöään menettävien alueiden ongelma. Niillä sijaitsevien taloyhtiöiden putkiremonttien osalta osuus on 18 prosenttia. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että energiatehokkuustoimia yhdistetään putkiremonttihankkeisiin taantuvilla alueilla huomattavasti vähemmän kuin kasvavilla paikkakunnilla. – Putkiremontin yhteydessä voi usein olla hyvä sauma samalla esimerkiksi parantaa ilmanvaihtoa, kehittää kiinteistöautomaatiota tai uudistaa lämmitysjärjestelmä. Nämä ovat toimia, joilla voidaan pienentää taloyhtiön hoitokuluja pidemmällä aikavälillä. Kun monet taloyhtiöt erityisesti kasvavilla alueilla modernisoituvat, jäävät rahoitusvaikeuksien ja väestökadon kanssa kamppailevat syrjäisempien seutujen taloyhtiöt tästä kehityksestä paitsi, Rekonen pohtii. Kyselyyn vastasi yhteensä 194 isännöinnin ammattilaista, joista 121 raportoi myös tiedot viimeisimmästä putkiremontistaan. Kaikkiaan kyselyyn vastanneet hallinnoivat 4 000 taloyhtiötä. Vastaajista 24 % toimii pelkästään väestöään menettävissä kunnissa. Näitä vastaajia tarkastellaan osassa analyysejä omana vastaajaryhmänään, jotta päästään tarkemmin kiinni taloyhtiöiden tilanteeseen taantuvilla alueilla. Väestöään menettäviksi kunniksi on määritelty kunnat, joiden väestönlisäys on Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 ollut negatiivinen. Väestönlisäys on luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton summa. Raportoiduista remonteista 38 % toteutettiin väestöään menettävissä kunnissa ja 62 % kasvavissa kunnissa. Artikkeli Taloyhtiöt eivät toimi tyhjiössä- Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri kertoo karua kieltään väestöä menettävistä alueista julkaistiin ensimmäisen kerran sivustolla Isännöintiliitto.
Äänestäminen yhtiökokouksessa – hyvä valmistelu varmistaa kokouksen sujumisen
Yhtiökokoukseen lähteminen ei aina houkuttele. Kokouksen esityslista voi vaikuttaa tylsältä. Helposti tulee ajatelleeksi, ettei kuitenkaan osaa sanoa mitään tai että hallitus on jo suunnitellut etukäteen, millaisia päätöksiä kokouksessa tehdään. Hyvä hallitus valmistelee päätettävät asiat huolellisesti. Se ei silti tarkoita, etteikö osakkailla olisi mitään uutta annettavaa. Päinvastoin. Suu kannattaa uskaltaa avata. Yhtiökokoukseen voi valmistautua jo ennen kokouskutsun saapumista. Jos mielessä on joku asia, josta haluaisi keskustella yhdessä muiden kanssa, siitä kannattaa kertoa hallitukselle hyvissä ajoin, jotta se ehtii esityslistalle. Pienet asiat voidaan käsitellä ”muut asiat” -kohdassa, mutta yhtiökokouksessa ei voida päättää asioista, jotka eivät ole esityslistalla. Monessa taloyhtiössä yhtiökokous pidetään vain kerran vuodessa, ja käsiteltäviä asioita voi olla paljon. Ihmiset voivat toivoa, ettei kokoukseen käytettäisi aivan tolkuttomasti aikaa. Samalla keskustelulle on kuitenkin annettava riittävästi tilaa. Kysy lisää ja keskustele Kokouksessa jokainen esityslistalla oleva asia käydään erikseen läpi. Tämä helpottaa asioiden jäsentämistä. Etenkin isojen päätösten kohdalla voidaan käydä erikseen niin sanotut yleis- ja päätöskeskustelut. Kun asia on esitelty, käynnistetään yleiskeskustelu. Silloin voi kysyä lisää asiasta, tehdä muutosehdotuksen hallituksen esitykseen tai oman esityksen. Yksinkertaisin ehdotus on se, että hallituksen esitys hylätään. Jos on huolissaan tai epävarma jostakin, kannattaa pyytää rohkeasti puheenvuoroa. Isommista hankkeista päätettäessä paikalla on usein ulkopuolinen asiantuntija, esimerkiksi suunnittelija, joka voi kirkastaa asiaa. Myös isännöitsijältä voi kysyä lisätietoja. Muutosehdotukset syntyvät keskustellen. Kokenut puheenjohtaja osaa auttaa muutosehdotuksen muotoilemisessa. Muutosehdotukset kannattaa tehdä niin, että ne ovat toteuttamiskelpoisia. On kaikkien etu, että mahdolliset muutosehdotukset ovat järkeviä. Ne eivät kuitenkaan saa olla niin suuria, että ne muuttaisivat kokouskutsun sisältöä. Yhtiökokouksessa ei voi lähteä täysin uusille urille. Jos kokouksessa huomataan, että ehdotettu muutos on hyvä mutta se poikkeaa olennaisesti siitä, mihin kokouskutsun perusteella on voinut varautua, yhtiökokous voi päättää, että se kutsuu koolle uuden yhtiökokouksen. Osakkailta voi tulla kokouksessa hyviä huomioita esimerkiksi urakkatarjousten pyytämiseen liittyen. Kaikesta ei tarvitse välttämättä äänestää vaan voidaan todeta, että kommentit otetaan huomioon urakasta neuvoteltaessa. Yhtiökokous on prosessi, jossa myös hallitus oppii uutta. Osakkaista voi löytyä huima kirjo eri alojen osaajia. Kaikesta ei kannata äänestää Kun kaikkia on kuultu, eikä keskustelu tarjoa enää mitään uutta, on aika tehdä päätös. Jos kokouksessa on syntynyt uusia esityksiä, puheenjohtaja listaa ne. Hän voi vielä varmistaa, halutaanko kokouksessa tehdä muita esityksiä. Jos kokouksessa on tehty hallituksen esityksestä poikkeavia esityksiä, eri vaihtoehtojen voimasuhteet kannattaa selvittää tavalla tai toisella ennen varsinaista äänestystä. Sen voi tehdä kokousväen suostumuksella alustavalla käsiäänestyksellä. Esimerkiksi, jos kokouksessa on tehty ehdotus hallituksen esityksen hylkäämisestä, puheenjohtaja voi kysyä, saako ehdotus kannatusta. Jos vain yksi tai kaksi kättä nousee ylös, puheenjohtaja voi kertoa tulkitsevansa tämän niin, että hallituksen esitys voittaa, jos asiasta äänestetään. Hän voi ehdottaa, että hallituksen esitys kirjataan kokouksen päätökseksi. Jos tämä sopii kokousväelle, äänestystä ei tarvita. Jos taas näyttää siltä, että moni vastustaa hallituksen esitystä, äänestys on paikallaan. Hallituksen esityksestä äänestetään aina viimeisenä. Varsinainen äänestys voi viedä kolme varttia, koeäänestys kolme minuuttia. Jos kokouksessa tehdään useita hallituksen esityksestä poikkeavia esityksiä, niistäkin voi koeäänestää. Samankaltaisia ehdotuksia voi ensin yhdistellä. Lopulta esitykset laitetaan järjestykseen. Esimerkiksi jos hallituksen tekemän esityksen rinnalle on tehty kolme muutosesitystä, pöydällä on neljä esitystä. Ne laitetaan järjestykseen, jossa ensimmäisenä on hallituksen esitys A, toisena sitä lähimpänä oleva esitys B, seuraavana C ja viimeisenä hallituksen esitystä kauimpana oleva D. Ensin äänestetään vaihtoehtojen C ja D välillä. Voittaja pääsee seuraavalle kierrokselle, jossa äänestetään sen ja kakkosvaihtoehdon välillä. Lopuksi äänestetään tämän kakkoskierroksen voittajan ja hallituksen esityksen välillä. Hallituksen esityksestä äänestetään aina viimeisenä. Entä jos on eri mieltä? Äänestämisellä on kaksi tarkoitusta. Sillä varmistetaan, että päätös syntyy demokraattisesti. Toiseksi se tarjoaa mahdollisuuden vastustaa päätöstä. Jos vastaehdotuksia ei ole ja kaikki hyväksyvät esitetyn ehdotuksen yksimielisesti, kukaan kokouksessa olleista ei voi perua sitä jälkeenpäin. Katuminen on turhaa. Sen sijaan päätöstä tehtäessä sitä voi vastustaa ja jopa pyytää, että eriävä mielipide kirjataan pöytäkirjaan. Tämä on oikeussuojakeino. Ennen äänestystä on hyvä varmistaa, sisältyykö yhtiöjärjestykseen niin sanottu äänileikkuri, jolloin osakas ei saa käyttää kaikkia osakkeiden suomia ääniään yhtiökokouksessa. Asiantuntijana asianajaja Timo A. Järvinen Properta asianajotoimistosta. Artikkeli on julkaistu alunperin nimellä Hyvä hallitus valmistelee päätettävät asiat huolellisesti – Näin yhtiökokous etenee sujuvasti sivustolla Kotitalo.
Ota sälekaihtimet tehokäyttöön asunnon lämmönsäätelyssä
Lämmönsäätely asunnoissa voi tuntua haasteelliselta erityisesti äärimmäisissä sääolosuhteissa. Kesän helteillä ja talven pakkasilla energiankulutus kohoaa, kun yritämme pitää kotimme mukavana. Yksi tehokas ja taloudellinen keino lämmönsäätelyyn on sälekaihtimien käyttö. Tässä blogikirjoituksessa käymme läpi, kuinka voit hyödyntää sälekaihtimia energiatehokkaammin ja säästää samalla kustannuksissa. Sälekaihtimien hyödyt lämmönsäätelyssä Sälekaihtimet ovat erinomainen ratkaisu ikkunoiden lämmönhallintaan. Niiden avulla voidaan kontrolloida sekä auringonvalon määrää että sen suuntaa, mikä vaikuttaa suoraan huoneiston lämpötilaan. Kesäaikaan sälekaihtimet toimivat tehokkaana aurinkosuojana. Kun aurinko paistaa voimakkaasti, sälekaihtimet voidaan kääntää siten, että ne heijastavat suoran auringonvalon pois sisätiloista, mikä auttaa pitämään huoneiston viileämpänä. Tämä vähentää tarvetta käyttää ilmastointia tai muita viilennyslaitteita, mikä säästää energiaa ja laskee sähkölaskuja. Talvella sälekaihtimet voivat auttaa lämpimän ilman pysymistä sisätiloissa. Iltapäivisin, kun aurinko laskee ja ulkolämpötila alkaa laskea, sälekaihtimet voidaan sulkea kokonaan. Tämä luo lisäeristeen ikkunoihin, mikä vähentää lämpöhävikkiä ja auttaa pitämään huoneiston lämpimänä. Säätövinkkejä Muita Verhoratkaisuja Jos sinulla ei ole sälekaihtimia tai haluat tutkia muita vaihtoehtoja, on olemassa useita muita verhoratkaisuja, jotka voivat auttaa lämmönsäätelyssä. Kokonaisuudessaan ikkunoiden kautta tapahtuva lämmönsäätely voi vaikuttaa merkittävästi kotisi mukavuuteen ja energiatehokkuuteen. Valitsemalla oikeanlaiset sälekaihtimet tai muut verhoratkaisut, voit nauttia miellyttävämmästä sisäilman lämpötilasta ja säästää energiaa ympäri vuoden.
Saako taloyhtiön pihalle laittaa trampoliinin?
Tässä muutama pointti nykyään varsin suosituista trampoliineista, joita taloyhtiöiden asukkaat hankkivat pihoilleen. Mikäli taloyhtiö antaa luvan trampoliinin käytölle taloyhtiön yleisellä alueella, ottaa taloyhtiö käytännössä vastuun huolehtia trampoliinin asianmukaisesta kunnosta. Mahdollisessa vahinkotilanteessa taloyhtiö voi joutua korvausvastuuseen. Olennaista on, onko taloyhtiö tietoinen trampoliinista ja sen vapaasta käytöstä yleisellä alueella. Sillä, onko trampoliini taloyhtiön vai osakkaan oma, ei ole merkitystä. Taloyhtiö vastaa mm. siitä, että trampoliini on asennettu ohjeisen mukaan, pidetty kunnossa ja ehjä. Jokainen trampoliinin käyttäjä toki vastaa lähtökohtaisesti itse ns. ”puhtaasta” vahingosta, johon ei voida osoittaa kenenkään tuottamusta. Taloyhtiö ei voi vapautua vastuusta ohjeistamalla trampoliinin käyttäjiä käyttämään trampoliinia omalla vastuullaan. Mikäli vahinko tapahtuu, on taloyhtiöllä niin sanottu käännetty todistustaakka eli näyttövelvollisuus siitä, että trampoliini oli tapahtumahetkellä turvallinen ja kunnossa. Vahinkotapahtuman yksilölliset olosuhteet vaikuttavat aina vastuun syntymiseen. Esimerkiksi rivitalossa osakas voi itse hankkia trampoliinin hallinnassaan olevalle pihalle. Silloin, kun kyseinen piha-alue on yhtiöjärjestyksen mukaan osakkaan hallinnassa, vastaa osakas trampoliinin käytöstä ja kunnossapidosta. Lähde: Finib Oy
Kevään tarkistuslista taloyhtiölle: Huolto- ja tarkistustyöt talkoilla
Kevät on täydellistä aikaa herätellä taloyhtiö talven jälkeisestä horroksesta ja pitää huolta siitä, että rakennukset ja piha-alueet ovat kunnossa ja valmiina kesää varten. Taloyhtiöissä, joissa ei ole ulkopuolista huoltoyhtiötä sopimuksessa, vastuu yhteisten tilojen ja alueiden huollosta lankeaa asukkaille itselleen. Tässä keväinen tarkistuslista, jonka avulla taloyhtiön asukkaat voivat järjestää tehokkaat kevättalkoot. 1. Katot ja räystäät 2. Piha ja viheralueet 3. Julkisivut 4. Ikkunat ja ovet 5. Lämmitys ja ilmanvaihto 6. Yleiset tilat Talkoot ovat mainio tapa tehdä nämä työt yhdessä, mikä ei ainoastaan nopeuta prosessia vaan myös luo yhteisöllisyyttä asukkaiden kesken. Muista järjestää myös pientä tarjoilua talkooväelle kiitokseksi aherruksesta. Hyvin suunnitellut ja toteutetut keväthuollot takaavat, että taloyhtiö on valmis vastaanottamaan kesän kaikessa loistossaan!
Yhteisöllisyydellä on kaksi puolta – sallitaan erilaisuus taloyhtiössä
Ystäväni kertoi tuohtuneena, että hänen poikansa luokkakavereiden äidit ovat menneet sekaisin. He aikoivat järjestää liikuntatempauksen, jonka tuotoilla kartutetaan luokan retkikassaa. Tapahtuman järjestelyjä varten oli perustettu Whatsapp-ryhmä. Ystäväni tuohtumuksen pääsyy oli viestinvaihdon aktiivisuus: ystäväni oli hiljentänyt ryhmän työpäivänsä ajaksi, ja kun hän illalla vilkaisi ryhmää, lukemattomia viestejä oli 96. “Siis 96!” ystäväni karjui puhelimeen. Hän piti tapahtuman järjestämistä ja vanhempien ryhmäytymistä hyvänä asiana, mutta ei kestänyt sitä, että jokaisesta asiasta käytiin kymmenien viestien ajatustenvaihto. ”Annan mieluummin retkikassaan 20 euroa kuin osallistun tähän”, hän sanoi. Toinen ystäväni muutti hiljattain kaupungista ja taloyhtiöstä toiseen. Luodessaan lunta omasta pysäköintiruudustaan hän suunnitteli kolaavansa seuraavaksi vieraspaikat. ”Mutta en uskaltanut. Pelkäsin, että joku talon asukkaista näkee ikkunasta ja tulee pyytämään mukaan taloyhtiön toimintaan.” Sosiaalinen ystäväni tykkää asua taloyhtiössä, mutta hän oli edellisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana kyllästynyt kipparoimaan uinuvien osakkaiden laivaa. Yhteisöllisyydessä, myös taloyhtiön yhteisöllisyydessä, on valtava määrä kiistattomia hyötyjä, mutta välillä kannattaa kurkistaa myös kolikon toiselle puolelle, sillä aina kaikki ei mene kivasti. Ristiriitoja syntyy, sillä yhteisöllisyys ei tarkoita kaikille samoja asioita. Olemmehan ihmisinä erilaisia. Yksi voimaantuu yhteisöissä toimiessaan, toisen energiavarastot valuvat tyhjiin. Parasta elämä on taloyhtiössä, jossa on tilaa erilaisille yhteisöllisyyskäsityksille. Ovet pidetään avoinna uusille tulijoille ja toimijoille, mutta oman kodin seinien sisäpuolelle jääviä ei kirjata mustalle listalle. Yhteisöllisyydellä on kaksi puolta -artikkeli julkaistiin alunperin sivustolla Kotitalo.
Taloyhtiöiden konkurssit eivät ole vain taantuvien alueiden ongelma – uhka lipuu myös kasvukeskuksiin
Kauppalehti uutisoi maanantaina 22.4. keravalaisesta taloyhtiöstä, joka oli jättänyt konkurssihakemuksen. Taloyhtiöiden mahdolliset konkurssit eivät ole vain syrjäseutujen ongelma vaan ongelmiin voi ajautua myös pääkaupunkiseudulla. Asunto-osakeyhtiönselvitystilan ja konkurssia koskevan sääntelyn päivittäminen tämän päivän haasteiden tasalle on ollut Isännöintiliiton keskeinen vaikuttamistavoite. – Konkurssi on usein monen eri tekijän summa. Tyypillisesti taustalla on tähän asti ollut jokin erityinen ongelma, joka katkaisee huonossa jamassa olevan taloyhtiön selän: suuri tonttivuokran korotus, maakaasun voimakas hinnannousu, poikkeuksellisen iso tyhjäksi jäänyt liiketila tai kokonaan saamatta jäävä pankkilaina, kun kaikki olisi pakko korjata kerralla. Aiemmin nämä taloyhtiöt ovat sijainneet myös selkeästi taantuvalla alueella. Keravan tapauksessa mitään tällaista erityistä ”pommia” ei ollut ja alue on suhteellisen keskeinen. Ongelmat olivat alkaneet kasautua maksamattomista vastikkeista, joita ei ole saatu perittyä taloyhtiölle edes perinnän tai hallintaanoton avulla. Jos taloyhtiön talous on jo lähtökohtaisesti heikko, yhtiö elää kädestä suuhun ja lainaa ei saada, tästä lähtee lumipalloefekti, jonka päätepiste voi pahimmassa tapauksessa olla taloyhtiön konkurssi ja tämä riski koskee kaikkia Suomen alueita, kertoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Asunnon ostaja – tutki yhtiön paperit ennen ostopäätöstä Yhtiölle on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että taloyhtiö säilyy pankin silmissä lainoituskelpoisena. Tämä kulkee käsi kädessä myös sen kanssa, että asunnoille löytyy jatkossakin kiinnostuneita ostajia. Asuntoa ostaessa kannattaa lainoituskelpoisuutta selvittää yhtiön papereista ja niitä tuntevalta välittäjältä. – Lainoituskelpoisuus varmistetaan sillä, että yhtiössä on laadukas isännöinti ja aktiivinen hallitus, jotka huolehtivat korjaukset ja kiinteistön ylläpidon ajallaan ja sen, että korjaushistoria ja tulevat korjaukset suunnitellaan, toteutetaan ja dokumentoidaan. Yhtiöön ei saisi päästä kertymään vastikerästejä eikä kroonista ylimääräisten vastikkeiden perimistä, joilla paikataan jatkuvasti alijäämäistä budjettia, sanoo Koro-Kanerva. Paljon keskusteluissa olleita asuntosijoittajia on turha syyllistää taloyhtiöiden ongelmista, vaikka keravalaisessa taloyhtiössä he olivatkin merkittävässä osassa. Riskin asuntosijoittajat muodostavat vasta, jos joku heistä omistaa monia asuntoja samasta taloyhtiöstä tai taloyhtiön osakkaista suurin osa on sijoittajia. Taloyhtiöiden osakeluettelot ovat julkisia asiakirjoja ja niihin voi tutustua ennen asunnon hankkimista, joskaan ne eivät suoraan kerro, kuka osakkaista on sijoittaja. – Asunnon ostajan voi olla hyvä perehtyä osakeluetteloon ennen ostopäätöstä, jos haluaa tietää, onko taloyhtiössä paljon asuntosijoittavia yrityksiä tai useamman asunnon omistajia. Jos omistaminen on keskittynyttä, tämä voisi olla jonkinlainen riski siinä tapauksessa, että kyseinen taho ei suorittaisi vastikkeita taloyhtiölle. Yksittäinen maksamaton vastike ei horjuta taloyhtiön taloutta, mutta useampi samanaikainen maksamaton vastike voi olla jo isohko summa ja varsinkin jos maksut jäävät suorittamatta pitkäksi aikaa, kertoo Koro-Kanerva. Asunto-osakeyhtiölakiin toivotaan helpotusta hallittuun alasajoon Isännöintiliitto haluaa vaikuttaa nyt päivitettävänä olevassa asunto-osakeyhtiölaissa siihen, että taloyhtiön hallittuun alasajoon olisi selkeä toimintapa, jos näyttää siltä, että taloyhtiöllä ei ole enää tulevaisuutta. – Voidaan sanoa, että mitä vähemmän on järkeviä keinoja taloyhtiön hallittuun alasajoon, sitä suurempana vaarana voi olla, että asunto-osakkeita myydään epämääräisille tahoille, jotta päästään ongelmaosakkeesta eroon. Ostajalla ei välttämättä ole aikomustakaan maksaa yhtiövastikkeita. Liikehuoneistojen puolella tästä on ollut jo merkkejä nähtävissä. On epätoivottava kehityssuunta, jos ilmiö yleistyy ja laajenee, sanoo Koro-Kanerva. Artikkeli Taloyhtiöiden konkurssit eivät ole vain taantuvien alueiden ongelma – uhka lipuu myös kasvukeskuksiin julkaistiin ensimmäisen kerran sivustolla Isännöintiliitto.